Julkaisu on saatavilla PDF-tiedostona.
Julkaisua voit selata myös iPhonella.
Julkaisua voit selata myös iPadilla.

Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Pauli Juusela päätoimittaja .. 7,0 ja vuosi 0 mikä haitin maanjäristyksen uh- riluku sitten onkaan — arviot kuo- lonuhreista vaihtelevat 50 000:n ja 200 000:n välillä — kyseessä on joka tapauksessa yksi 2000-luvun tuhoi- simmista luonnonkatastrofeista. 7,0 Richterin asteikolla siirsi Haitin vuo- teen 0. Elämä yhdessä maailman köyhim- mistä maista alkaa käytännössä miltei nollapisteestä ainakin pääkaupungis- sa Port-au-Princessä ja sen lähiympä- ristössä. Maanjäristyksen tuhoisuutta lisäsi, että järistyksen keskipiste oli melko lähellä maan pintaa. Tuhannet, kenties kymmenettuhannet ihmiset, kuolivat välittömästi, ja jokainen päi- vä apua odotellessa toi lisää kuolon- uhreja. Haitilaisilla ei alkuun ollut kuin paljaat kädet, joilla yrittää pelastaa läheisiään sortuneiden rakennusten raunioista. jo ennen järistystä kaksi miljoonaa ihmistä Haitin yhdeksänmiljoonai- sesta kansasta eli alle kahdella dol- larilla päivässä. Nyt välittömän hätä- avun tarpeessa on ainakin miljoona ihmistä. Loukkaantuneita on paljon ja ihmisiltä puuttuu ruokaa ja puh- dasta vettä. Pääkaupunkiseudun tiet, vesijohto- ja sähköverkostot, sairaalat ja satama ovat joko tuhoutuneet tai pahasti vaurioituneet. Katastrofi n mit- tasuhteet ovat käsittämättömät. Moni haitilainen sanoo, ettei ole toivoa. Sitten on toisia, jotka yhä toi- vovat ja jaksavat etsiä omaisiaan, aut- tavat toisia ja rukoilevat surevien ja kärsivien puolesta. Monen kysymys varmasti on, missä Jumala on, kun tällaista tapahtuu. Tuhon keskellä kirkkoon kokoontuvien haitilaisten vastaus on: keskellä kärsimystä ja nii- den ihmisten kanssa, jotka auttavat. Jos etsit Jumalaa, katso lähimmäistesi hätää. Nyt on aika auttaa. moni suomalainen on avannut kuk- karonsa kaukana olevien lähimmäis- ten auttamiseksi. Kirkon Ulkomaan- avun, Punaisen Ristin, Unicefi n ja mui- den luotettavien järjestöjen keräyk- set on otettu hyvin vastaan. Kirkon Yhteisvastuukeräys teki historiallisen päätöksen ja aikaisti keräyksen alkua. Keräyksen ulkomaisena kohteena olisi tänä vuonna muutenkin ollut Haiti, mutta nyt keräys aloitettiin heti eikä vasta helmikuussa. Ennen 7.2. Yhteis- vastuuta kerätään yksinomaan Haitiin ja apu menee perille Kirkon Ulkomaa- navun kautta. Vesi on Haitissa ensiapua K irkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarisen avun koor- dinaattori Matti Ridanpää kuvaa Haitin tilannetta sanalla täystuho. Samaan hengenvetoon hän sanoo, että aina on toivoa, kun ei vain nosteta käsiä pys- tyyn. Onni onnettomuudessa oli, että järjestöllä oli jo toimivat yh- teydet Haitiin ja näin avustus- työ on saatu nopeasti käyntiin. Ensimmäinen tehtävä on veden saannin turvaaminen. — Puhdas vesi on ensivai- heessa kaikkein tärkein asia. Ilman sitä ihmisiä kuolee nes- tehukkaan ja sairastuu ripuliin ja erilaiset kulkutaudit alkavat levitä, selvittää Ridanpää. KUA:lla oli Haitissa entuu- destaan kolme vedenpuhdistus- laitetta, ja sunnuntaina sinne saapui vielä kaksi lisää. Yksi laite voi puhdistaa 4000 litraa vettä tunnissa eli lähes 200 000 lit- raa vuorokaudessa. Kun yhdelle ihmiselle jaetaan päivässä viisi litraa vettä, saadaan näillä lait- teilla autettua kymmeniätuhan- sia ihmisiä. — Eilen illalla tilasin Irlan- nista vedenpuhdistustabletteja, joita pakataan parhaillaan. Intias- ta löytyi kokoonpantavia vesika- nistereita, jotka viedään perille lentorahtina. Lisäksi olemme toimittaneet Haitiin yhteistyö- verkostomme kautta ruokaa ja 500 telttaa. Torstaina lähtee 0 telttaa lisää, Ridanpää listaa. suomalainen johtaa kirkkojen hätäapua Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt Haitissa kehitysyhteistyötä vuo- desta 2004. Niinpä järjestöllä oli paikalla oma työntekijä, Sylvia Raulo, joka nyt johtaa Luteri- laisen maailmanliiton ja neljän muun kirkollisen järjestön yh- teistä katastrof apua Haitissa. — Olemme olleet Sylviaan yhteydessä päivittäin. Hän ei va- hingoittunut rytäkässä ja myös paikallinen henkilökuntamme on hengissä, vaikka perheenjä- seniä on ikävä kyllä menehty- nyt. Haitiin on jo lähtenyt kolme työntekijää yhteistyöverkostos- tamme. Torstaina lähtee kaksi suomalaista Haitiin ja kaksi Do- minikaaniseen tasavaltaan hoi- tamaan logistiikkaa. Haitilaisia työntekijöitä on satoja, Ridanpää kertoo. Kirkon Ulkomaanapu on si- toutunut tekemään välittömän hätäavun jälkeen työtä maassa vielä pitkään. Hätäapua seuraa jälleenrakennustyö, mikä on vaa- tivaa, sillä pääkaupunkiseudulla on tuhoutunut vähintään puolet rakennuksista. Järjestö on tehnyt työtä myös maaseudulla, eikä si- täkään voi lopettaa. yhteisvastuukeräys teki historiallisen ratkaisun Haitin oli joka tapauksessa tar- koitus olla tämänvuotisen Yh- teisvastuukeräyksen ulkomainen pääkohde. Kun maanjäristys ta- pahtui ja tuhojen laajuus selvisi, Yhteisvastuukeräys teki histori- allisen päätöksen. — Polkaisimme pystyyn yli- määräisen katastrof keräyksen jo nyt. Haiti oli sunnuntaina kolehtikohteena ja monissa seu- rakunnissa lipaskerääjät ovat olleet liikkeellä. Kirkkoa ei voi nyt syyttää hidasliikkeiseksi. Ke- rääjien kokemukset ovat hyvin myönteisiä, ihmiset haluavat aut- taa, sanoo keräyspäällikkö Tapio Pajunen. Normaali Yhteisvastuukeräys käynnistyy .2. Siihen asti kerä- tään pelkästään katastorof apua Haitille. Apu menee perille Kir- kon Ulkomaanavun kautta. Sen jälkeen Haitin rinnalle tulee ko- timainen kohde. — Kotimaassa keräämme apua köyhille lapsiperheille, joi- den määrä on viime laman jäl- keen kolminkertaistunut. Se on häpeä suomalaiselle yhteiskun- nalle, sanoo Pajunen. keräyksiä ja konsertteja Kirkon Ulkomaanapu on tähän mennessä saanut Ulkoministe- riöltä 500 000 euroa ja yksityisil- tä lahjoittajilta, seurakunnilta ja yrityksiltä 35 000 euroa Haitin auttamiseen. Summasta puuttuu vielä Yhteisvastuun lipaskeräyk- sen tuotto. Avun tarve on kui- tenkin valtava, joten kaikki li- säeurot ovat tarpeen. Siksi myös Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui keski- viikkoiltana päättämään 20 000 euron lahjoituksesta Kirkon Ul- komaanavulle käytettäväksi Hai- tin avustustyöhön. Yhteisvastuukeräys, Kirkon Ulkomaanapu ja Helsingin Tuo- miokirkkoseurakunta järjes- tävät sunnuntaina 24.1. klo 1 Tuomiokirkossa suurkonsertin Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Haitia auttavat ainakin Punai- nen Risti, Unicef, SOS-Lapsikylä, Patmos Lähetyssäätiö, Suomen Word Vision sekä Plan. Keräyk- sistä löytyy lisätietoja järjestöjen nettisivuilta. Pauli Juusela naispappeutta vastustava Luther- säätiö on saamassa oman piispan, mutta ei aio silti erota Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Luther-säätiölle jo aiemmin pap- peja vihkinyt Ruotsin lähetyshiip- pakunta on nimennyt piispaksi rovasti Matti Väisäsen, Kansan- lähetyksen eläkkeellä olevan pää- sihteerin. Arkkipiispa Jukka Paar- ● man mukaan kirkko ei tunnusta Luther-säätiön piispaa, vaan oma piispa on askel kirkosta erkaantu- misen suuntaan. tammikuun viimeisenä päivänä aloittaa SuomiTV-kanavalla uusi ajankohtaisohjelma Sunnuntaiuu- tiset. Jokaviikkoisen puolituntisen tavoitteena on uutisoida kirkolli- ● sen kentän tapahtumia ja ilmiöitä. Lisäksi seurataan ajankohtaisia yh- teiskunnallisia uutisaiheita kristilli- sen arvomaailman näkökulmasta. Päätoimittajana on vantaalainen Thorleif Johansson. Uut i s i a myös www. vant aanl aur i . f i Y hteisvastuukeräys starttasi myös Van- taalla etuajassa Haitin maanjäristyksen vuoksi. Kirkoissa kerättiin sunnuntaina tuhansia euroja tuottanut kolehti, joka käyte- tään maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Hakunilan seurakunnan aktiiviset yh- teisvastuukerääjät pukivat viikonvaihteessa liivit ylleen ja lähtivät lippaineen Ikeaan. Viikonlopun aikana lippaisiin kertyi rahaa 2 15,0 euroa. — Normaalisti luotan liiviin, mutta nyt mainostin myös sanallisesti, että kerääm- me rahaa Haitiin. Kolmessa tunnissa sain kerättyä kaksi lippaallista niin täyteen, että viimeinen 20 euron seteli ei enää mahtunut, vaan se piti laittaa seuraavan kerääjän lippaa- seen, kertoo Pirkko-Leena Kontinen. Moni vanhempi halusi opettaa lapsiaan antamaan ja lähetti lapsensa tuomaan rahan lippaaseen. — Olen ollut yhteisvastuukerääjänä yli 50 vuoden ajan. Katastrofeissa halu auttaa näkyy selvemmin kuin tavanomaisissa ke- räyksissä. Tikkurilan yhteisvastuukerääjät aloittivat alkuviikosta keräyksen Prismassa. Tikkurilan lukiolaiset keräävät lippaiden kanssa torstai- na Tikkurilan keskustassa. Lippaat täyttyivät nopeasti Thorleif Johansson toimittaa Sunnuntaiuutisia. H a n s v o n S c h a n t z Arttu Kaunisto laittoi rahaa Pirkko‑Leena Kontisen keräyslippaaseen Ikean aulassa. M a r k k u M a t t i l a R e u t e r s / A l e r t N e t / J o r g e S i l v a Naiset kantavat vettä Haitin raunioituneessa pääkaupungissa Port‑au‑Princessä. Auta Haitia Yhteisvastuun tili Nordea 208919‑6775 Kirkon Ulkomaanavun lahjoituspuhelin 0600 12345 (15,11€+pvm) Yhteisvastuun lahjoituspuhelin 0600 12010 (10,10€+pvm) 2